Melkoista liitelyä

Meillä onkin pitänyt aikamoista menoa sitten viime kerran. Kárin kanssa on liidelty valtavan paljon, kisoihinkin on keretty menemään. mun elämässä onkin myös tapahtunut paljon muutoksia. Juhannus viikolla sain tietää, että sain työpaikan ensi lukuvuodeksi Alajärven Lehtimäeltä. Se olisi sitten muutto 2,5h pohjoisempaan etelä-Pohjanmaalle. Fiilis oli aika huikea!! Vähän jo jännitti onko mulla syksyllä mitään ja millä sitä sitten eläisi, no nyt on töitä toukokuulle asti ja tuntuu että vihdoin vähän elämä hymyilee myös tällä saralla. En usko että millään voi ainakaan vaikeampaa olla löytää töitä noin pitkän sijaisuuden jälkeen, kuin se on nyt ollut. Asuntokin on nyt saatu järjestymään, joten kotonani on taas muuttolaatikoita ja ensimmäistä satsia lähdetään veljien kanssa viemään viikon päästä.

 mökkivahdit

Juhannus meni varsin mukavissa merkeissä agikisoissa. Perjantaina meillä oli Kárin kanssa yksi rata. Sieltä tuli 5 ratavirhettä ja yliaikaa hieman yli 5s. Virhe tuli, yllätysylläty, kepeillä. minun moka tietenkin. Mutta noin yleisesti olin varsin tyytyväinen meihin. Radan jälkeen lähdettiin mökille käymään. Siellä sai ruokaa ja kakkua ja Kári sai painella vapaana ympäri pihaa. Hienosti osasi olla lasten kanssa, ei yhtään samalla lailla hyppinyt päin, kun lapsilla oli pallo, kuin jos mulla olis pallo. Imir oli remmissä, mutta varsin kauniisti sekin. Ei yllättävää kyllä sen tarvinnut yhtään huudella vaikka Kári sai mennä vapaana. Oli kyllä kivaa! Illaksi mentiin Turkuun veljen luo yöksi. Tokikaan veli ei siellä ollut, mutta saatiin olla rauhassa sitten.

 juhannuselämää mökillä

 ahkeria työläisiä. :)

 kummipoitsuakin näki

Lauantaina meillä oli kaksi rataa. Eka oli hyppäri ja se meni ihan loistavasti! 0 ratavirhettä, mutta harmillinen 1,28s yliaikaa. Otin Kárin lähes seis ennen keppejä, jotta ei taas mokata niitä ja siitähän tuo yliaika sitten. Mutta meillä oli kuitenkin valtaisan hyvä tulos ja sillä tuloksella voitettiin koko maksi1 luokka! Olin kovin ylpeä. Sitten toisena ratana oli meidän eka ikinä agilityrata. Ja sehän meni just tasan ei edes sinne päin.. :D 15 ratavirhettä ja reilu 5s yliaikaa, eli yli 20 virhettä sieltä. Yksi rima tuli alas, kepeillä mokasin ja yksi kielto. Mutta ollaan selvitty hei ekasta agiradastakin! Imir oli katselijan roolissa ja nätisti olikin. Tein sen kanssa välillä vähän jotain rallyjuttuja, kun kerran oltiin vieraassa hallissa jne. Kaikin puolin hieno reissu, ei voi muuta sanoa. Sääkin suosi, siis minua! Perjantaina meillä oli rata hallissa ja ulkona tuli ihan hirveitä rae- ja sadekuuroja. Lauantaina meidän eka rata oli hallissa ja sen aikana satoi vettä ja toinen rata oli ulkona ja silloin paistoi aurinko. :D

 se oikeesti hyvin mennyt rata ja tulokset. :D

Maanantaina mulla oli sitten mun toinen koulutusvuoro alkeiskoirille. Parina mulla oli onneksi taas vetovastuun ottava taitavampi kouluttaja. Ihan hauskaa oli ja onneksi ei ihan hirveesti satanutkaan. Tiistaina käytiin Sastamalassa, rallytokoa vähän tuomaroin. Koirat sai juosta taas kentällä ja oikein tyytyväisi olivatkin. Siellä oli muitakin islantilaisten omistajia ja mikäs sen kivampaa! Hyvä ilta oli siellä, ei satanut sielläkään. :D Keskiviikkona mulla oli sitten kaveripäivä, kun ystäväni, joka nykyään asustaa Sveitsissä oli Suomessa käymässä. Käytiin syömässä ja kaupoilla ja sain hänestä vielä seuraa illan agikisoihinkin. Siellä meillä oli vuorossa hyppyrata. Rata meni ihan jees.. Siitä on video ja sitä videota on ihan kamala itse katsoa. :D Kaikenmoisia virheitä.. Mutta laitan sen tännekin kuitenkin.

 uimakelit kohillaan...

Torstaina oli agiliitelyä ja kivaahan siellä oli, Kári meni ihan hienosti. Lelun kanssa yritin keppejä, mutta se on vähän vaikeaa vielä. Kyllä se siitä, kun mä vaan parannan tätä hommaa. Perjantaina myös agiliidettiin. Hallilla oli hyppyrata jota tehtiin ekat 20 estettä. Vähän jouduttiin hinkkaan mun valsseja ja puolivalsseja, kun ei meinanneet oikeen osua kohilleen. Kári jaksoi oikein hyvin ja lelupalkka oli tällä erää. Kouluttajan mielestä mun on ihan turha namilla mennä, kun parempi viere ja into kerran on lelulla. :) Että yritetään pitää sitä lelua aktiivisesti vaan sitten agipalkkana.

:D niin mitäpä tästä sanomaan.. :D

Tänään mun piti mennä partioleirille, no en mennyt olen kotona vatsapöpön kanssa. Istun koneella ja vessassa vuorotellen. Ei niin kiva. Toivottavasti on huomenna jo parempi.

Kári FI MVA

Tosiaan sellainen siitä nyt tuli. :)

 pari hassua ruusuketta

 On se vaan semmonen...

mitenköhän sille vielä opettaisi fiksun ilmeen.. :P

Erkkari ja rotumestaruudet Kokkolassa, koulutusta ja muuta hulinaa

No niin, kiirettä on tällä viikolla pitänyt, niin pikkasen jäänyt tämä kirjoittelu. Viime perjantaina 6.6 lähdettiin äidin kanssa hyvissä ajoin kohti Kokkolaa. Siellä olisi lauantaina erikoisnäyttely, johon oli ilmoitettu 86 islantilaista! Matkalla stopattiin Töysässä, jossa kävin työhaastattelussa, mutta valitettavasti ei paikkaa sieltä mulle auennut. :(. Koirat pääsi stopin aikana äidin kanssa lenkille ja olivat uimassakin käyneet. Hyvin jaksoivat sitten loppumatkan Kokkolaan, tai no pyssättiin me syömään ja siinäkin pääsivät ulos.

Kokkolassa asettauduttiin mökkiin, joka oli pieni ja haisi valitettavasti tupakalle. Onneksi ilma oli nätti niin istuttiin sitten ulkona ja mökin ovi auki, niin tuulettui edes pahimmat sieltä pois. Tai siis äiti istui koirien kanssa ja minä tein kaikenlaisia valmisteluja lauantaita varten. :D Meidän mökkikaveri pääsi paikanpäälle vasta myöhään, kun ukkonen oli viivästyttänyt lähtöä ja sehän tarkoitti myöhäistä nukkumaan menoa, mutta en tiedä olisiko sitä aiemmin osannut mennä kuitenkaan. JA koska meillä herätään nykyään neljältä, niin neljältähän me sitten herättiin lauantainakin.. Käytiin sitten pienellä lenkillä ja takaisin pariksi tunniksi nukkumaan. Ja ehkä toi oli hyvä aika lenkkeillä, koska kun päästiin sisälle alkoi sataa aika paljon vettä.

 mökkivahdit

 kehäalue

 rentoa meininkiä

Kahdeksalta tai niissä main lähdin sitten auttelemaan näyttelyalueen pystytyksessä, lähinnä telttojen kanssa. Hetki meni että tajusin miten teltat tarttee koota, mutta sitten se sujuikin varsin mallikkaasti ja kaikki teltat saatiin aika nopeesti kasaan. Kehänauha laitettiin ja muka tehtiin iso kehä, mutta kyllä vaan avointen urosten kanssa huomasi, että isompikin olisi saanut olla... (Ei riittänyt 16,5mx17m mihinkään...) Puoli ykstoista alkoi sitten junnuhändleri ja siitä sitten yhdeltätoista itse kehät. Ensin sai ihailla turisti uroksena meidän tuttua akaasta ja hyvinhän heillä, ROP-turisti tuli. :)

Kárin kehä oli siis avoimet urokset, kun olin vähän toivonut, että josko tuolta erkkarista se viimeinen serti ja valioituminen tulisi. Olin kyllä jo luopunut toivosta, kun katselin noita koira määriä. Siinä sitten mentiin ympäri ja vaikka rähinää oli, niin Kári oli oikein hienosti. Keskittyi hyvin minuun eikä muihin mölyäviin. Hieno eläin! Esiintyminen muutenkin meni hienosti. Lopussa meitä oli sitten minä ja yhden tutun koira siinä ja tutun koira oli edellä ja ajattelin että okei, heille menee luokkavoitto ja näin ollen ei tule sertiä meille. Kuitenkin tuomari sitten laittoi meidät vielä yhdessä edestakas ja kappas, kuitenkin Kári luokkavoittoon! Unelma oli taas vähän lähempänä. Kárille siis AVO ERI1 SA

 kehässä niin kauniista. :)

Imirin kehä oli sitten seuraavana ja käytös oli upeeta, kuten Imirillä aina. Sen kanssa on hienoa käydä paikoissa, kun ei ikinä tartte jännittää että miten se käyttäytyy. Valioissakin jonkin verran oli mölinä, mutta Imiriä ei kiinnostanut kun minä ja nakki. On se vaan sellainen upeus. Imirille sileä ERI, johon olin kovin tyytyväinen. Valiourosten luokka oli tosi kovatasoinen, joten en meille ollut mitään oikeen odottanutkaan. Tosin ei ollut tuomarillakaan helppoa, koska kun tuli järjestään valiouroita paremmuusjärjestykseen oli kommentti kehäsihteerille, että sitten se mission impossible! Hihi. Hyvä vaan että Imir ei saanut SA, ei tarvinnut sitten poikien tulla samaan kehään.

 kultamurnusti

Paras uros kehässäkin Kári oli hienosti. Ja erinäisen juoksutuksen yms. jälkeen sijoitettiin Kári PU4 sijalle ja kun edellä olevat koirat kaikki oli valioita, sai Kári sen puuttuvan sertin ja siitä tuli MVA! Oikeesti olin kyllä melkoinen naantalin aurinko! Sitten saikin keskittyä tekeen kaikkee muuta tarvittavaa ja avustamaan tarvitsijoita narttukehissä. Monella kun oli siellä enemmän kuin yksi narttu ja samassa luokassakin vielä. Narttuja oli enemmän kuin uroita. Päivä kului kuitenkin varsin joutuisasti ja ensimmäistä kertaa ikinä Suomessa sai Kokkolan aurinko minut kärvähtämään. Olin melkoisen punainen (onneksi kuitenkin rasvaus pelasti ja ei iho vieläkään kuorinut huh).  ROP kehässä oli hienosti yleensäkin menestyvä veteraani uros ja nuorten narttu. Ropiksi tällä erää veteraani ja nartun oli tyytyminen VSP:hen. Tämä ilta menikin vähän rauhallisemmin ja mukava oli vaihdella kuulumisia tuttujen kanssa. Yökin meni rauhaksiin eikä koiratkaan halunneet vielä neljältä ulos. :D

Sunnuntaina oli sitten vuorossa agia ja rallya. Kári meni agiin 1-luokkaan ja rallyssa aloon. Imirin ilmoitin avoon. Halli oli ihanan viileä ja kivasti päästiin aloittamaan ajallaan agilityn möllit. Mökkikaverin veteraani veteli melkoisella riemulla ja olivatkin möllien toisia! Sitten ykköset. Ensin oli kaikki medit ja sitten Kári ainoana maksina. Kári teki hienosti, ja minä helskutti taas mokasin kepeillä. Näytin sille väärin.. Mutta vain se virhe eikä yliaikaa ja sillä oltiin sitten sijalla kolme! Ei siis voi valittaa. Kakkosissa ei ollut ketään kun harmillisesti tuli yksi sairastapaus. Kolmoset vei sitten Kárin puolisisko!

meidän rata

Agilityn jälkeen pistettiin rally rata pystyyn ja aloitettiin möllit joita oli huikeat monta! 12 möllikoiraa, joista 11 islantilaisia. Aika hyvin! Möllit vei hienolla suorituksella viime vuoden erkkarin ROP koira, heillä oli vain yksi virhe! Aika huippua. Alokas rata oli möllien kanssa sama ja sinne sitten Kárin kanssa suunnattiin. Paljon oli tässäkin osallistujia 11, kaikki islantilaisia, kun yksi wannabe oli juoksuinen eikä saanut tulla halliin. Kári teki hienosti, minä mokasin yhden kyltin ja siitä -10 pistettä, mutta ei muita virheitä. Luokan voiton vei hienosti tokotaustainen veteraaniuros, jonka emäntä väitti että lähinnä virheiden vähyys johtuu koiran iästä eikä ohjaajan osaamisesta... Jaa jaa kuitenkin heillekin vain yksi virhe ja rotumestaruus plakkarissa! upeeta.

Avoimessa oli neljä koiraa, joista kaksi islantilaista. Mä päätin että yritetään Imirin kanssa mennä, mutta ovelle on laitettava barrikaadi. :D Ja hyvä näin, yhdessä kohtaa Imir selkeesti mietti, että jos nyt lähtee niin pääsisköhän tuosta. Ei onneksi sitten lähtenyt ja me saatiin hyväksytty tuloskin 80p!! Ihan tosi upeeta! Olin niin tyytyväinen kyllä. Neljänneksihän me tällä tuloksella jäätiin, mutta ei harmita kyllä yhtään. Rotumestaruus meni viimevuoden rotumestarille alossa, ihanalle nartulle. Heillä vain kaksi virhettä. Eli aika kovaa tulosta tekivät issikat. Voittajaluokassakin meillä oli osallistuja ja heillekin hienosti tulos ja näin saatiin ensimmäinen rotumestari myös voittajaluokkaan. Ei voinut järjestäjänä olla kuin super iloinen. Päivä oli pitkä ja vielä oli jäljellä koti matka, mutta onneksi oli äiti. <3 Ei voi tarpeeksi kiitellä että lähti mukaan ja oli apuna ja ajoseurana. Olisi ollut tuplaten rankempaa ilman. Äidit on kyllä parhautta.

 hallia sisältä

saatiin palkintoja. :)

Maanantai oli melkoisen rankka, olin ihan tooosi väsynyt. Tiistaina jo vähän helpotti, mutta vasta keskiviikkona aloin olla oma itseni ja hyvä niin kun meillä oli rallytoko koulutus agikentällä. Tehtiin avo liikkeitä ja muutamaa voi kylttiä. Katsottiin koirien ja ohjaajien ongelmia ja meillä se on vinous ja takapään käyttö. Kárilla kehuttiin että pystyy ja osaa kyllä kunhan ohjaaja antaa mahdollisuuden. :D Imir veti hirveeti kiepit kun pääsi kentälle irti ja veteli sellaisen 5-7 minuutin rallin, ennen kuin antoi kiinni. Otettiin sitten jutut remmissä, kun ei irtipitämisestä tullut mitään... :P Mutta hienosti teki, kunhan sai ajatukset taas muhun. Kivat reenit, paljon sain uusia ajatuksia ja apuja.

Tänään lauantaina meillä oli sitten reissu Pöytyälle. Olin ilmoittanut Kárin sinne, koska ajattelin että jos erkkarista ei serti irtoa niin tuolta sitten. Kehässä oli kolme islantilaista, kaksi urosta ja narttu. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa toisen uroksen omistajaa ja vähän yllätyin, kun Kári ja kyseinen poju tulivat vielä juttuun. Koira on noin vuoden Kária nuorempi ja viimeksi on nähty noin 9kk sitten. Mutta ilmeisesti ihmeitäkin tapahtuu.. :D Pojusella meni hyvin heidän eka virallinen näyttely saivat ERI. Kári sai ERI SA ja oli sitten ROP, kun nartulle tällä erää EH. Paikan päällä oli niin helkutin kylmä, että en todellakaan halunnut jäädä ryhmiä odottelemaan joten ei kun koirat autoon ja kotiin. Kotona sitten kevyet 2h päikkärit ja nyt on sitten aktiivisesti luettu maanantain tenttiin. Josko vaikka koko alueen saisi oikeesti luettua... :D

Kesän alkuja

No niin nyt on sitten virallisesti kesä alkanut, kesäkuu kun alkoi eilen. :) Me ollaan oltu ja tehty ja ei tehty ja vierailtu ja mitä tätä nyt on. Aamut menee töissä, vielä 9 viikkoa tätä jäljellä. Toivottavasti elokuun alussa on kiva sää, koska muuten kesä menee tuolla. En voi sanoa tykkääväni, mutta rahaa tulee, joten se on nyt tärkeintä kuitenkin. Eka teologian tenttikin sitten meni oikeesti ihan hyvin, arvosanoiksi 4/5 ja 5/5. Paljon ei olis siis paremmin enää voinut mennä. Täytyy olla tyytyväinen.

Perjantai meni kuten nykyään arkipäivät menee, neljältä aamulla lenkille, siellä hillutaan sellainen reilu tunti ja sitten kuudeksi töihin. Töistä kotiin noin puoli kaksi ja koirien kanssa ulos. Sitten neljän maissa tipautin Imirin ystäville hoitoon ja Kárin kanssa agiin. Matkalla kävin ostamassa pari puuttuvaa tarvetta rotumestisten osallistumislahjasta. Agiliitäminen meni oikein mallikkaasti. Erityisen tyytyväinen pitää olla keinuun ja keppeihin, taas. :D Luulisi että niiden pitäisi sujua kisoissakin jo, kun tuollakin noin hyvin menevät. Alussa tein taas namilla ja sitten vaihdettiin leluun. Ohjaajan mielestä mun pitäis käytännössä unohtaa agissa se namipalkka ja käyttää lelua, sen verran sähäkämpi karvamoppi kulkee lelulla... Noo katsotaan nyt. Ilta vierähtikin sitten viimeistellen noita rotumestis juttuja ja jutellessa mukavia.

 Keli oli kiva, eikä ees hyttysiä ja luontokin varsin nättinä

 nää kuvat kertookin kaiken näistä mun koirista. :)

Lauantaina käytiin aamusesta pitkällä lenkillä tuolla purtseilla. Ilma oli aika kiva. Kári sai mennä pörheltää vapaana ja kivaa näytti olevan. Ojissa oli just sopivasti vettä että pääsi välillä uimaan. Hyvä olikin että kävin aamulla tuon pitkän lenkin, melko sateista oli meinaan keli sen jälkeen. :) Lenkin jälkeen koirat jäi äidille ja mä lähin tallille. Ratsastelin Raakelia ja olihan se oikein oiva peli taasen. Sitten äidille syömään. Ajoissa tultiin kotiinkin, kun on aika raskaita vielä mulle nää työviikot, ihan en kuitenkaan ole rytmittynyt vielä näin aikaisiin aamuihin.

Sunnuntaina lähdettiin sitten aamusesta kohti Ryttylää. Imir pääsi taas hierontaan ja päästiin näkeen kavereita. Matkallakin nähtiin aika jännä näky, kun pellolla tappeli joutsen ja kurki! Melko erikoista sanoisin. Hierojan kaikki koirat ja myös nuorimmaisen veli oli paikalla. Käytiin ensin pienellä lenkillä, että pojilta puhkui pahimmat höyryt, tai siis lähinnä nyt Kárilta. Kun lenkillä meno oli rauhallista, niin lähdettiin pihalle. Ja hyvinhän se meni, tällä kertaa ei tarvinnut Kárinkaan pörhistellä nuoremmille pojille. :) Imir nyt, no tarviiko edes sanoa? Pihalla koirat jaksoi pari tuntia painaa ja sitten alkoi näyttää sen verran väsyneelle, että ajateltiin että olis varmaan hieronnan aika. Imir niin kyllä nauttii tuosta touhusta. Siinä on ihan onnessaan silmät kiinni ja koiran hymy huulilla. <3 Nopeasti taas aika sujahti ja oltiin matkalla kotiin. Ilta otettiinkin sitten varsin rauhaisasti, koiratkin kun oli aika naatteja.

 Mä oon niiiiin pieni ja kiva hei!

 Pusuja Imirille

Mun komeet <3

Tänään on nyt sit käyty vain aamulenkillä ja sitten kävin uittamassa Kária ja omia jalkoja. :) Vesi oli vielä pikkasen kylmää, en ehkä uimaan tarkenisi, mutta noin oli oikein miellyttävää. Imir vaan kerjäsi herkkuja niin lähellä että tipautti mun sukan veteen. :D No onneksi kotiin voi kävellä ilmankin.